Vieraspedot verottavat Kukkian lintukantaa – suojeluyhdistys ja riistanhoitoyhdistys lainaavat minkki- ja supiloukkuja

Suomessa on sata kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Niistä valtaosa sijaitsee rannikolla ja Lapissa. Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy vain kaksi kohdetta: Kukkia ja Kirkkojärven ympäristön lintuvedet Kangasalla.

Monet Sisä-Suomen arvokkaat lintualueet ovat Kirkkojärven tapaan rehevöityneitä järviä. Kukkian runsas ja monipuolinen lintukanta sen sijaan perustuu kirkkaaseen veteen ja rikkonaiseen rantaviivaan. Kivikkoiselta ja karikkoiselta järveltä löytyy pesäpaikkoja muun muassa lokeille, tiiroille, koskeloille ja sotkille. Kukkialla on myös syvänteitä, joilla Kukkian tunnuslintu kuikka saalistaa.

Kukkian lintukanta ei kuitenkaan voi hyvin. Vesilintujen, etenkin sorsalintujen määrä on vähentynyt.

Pesärosvot verottavat lintukantaa

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtavana tutkijana työskennellyt Raimo Virkkala on tutkinut Kukkian lintukantoja vuosikymmenten ajan. Kukkian kesäasukas listaa tutkimuksessaan vähentyneitä lajeja: tukka- ja punasotka, tukka- ja isokoskelo, haapana, tavi, härkälintu, silkkiuikku, nauru- ja selkälokki.

Vesilintujen menestymiseen vaikuttaa veden samentuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset järviekologiassa. Koekalastukset ovat osoittaneet, että Kukkian pikkukalakannat ovat lisääntyneet. Ne syövät samoja selkärangattomia kuin sorsalinnut. Kukkiaa rehevöittävän ravinnekuormituksen pienentämisestä hyötyvät linnutkin.

Lisäksi Virkkala pitää tärkeänä vesi- ja lokkilintuja verottavien vieraspetojen pyytämistä. Minkki ja supi ovat pesärosvoja, jotka syövät lintuja ja niiden munia. Mökkiläinen ei välttämättä pääse vieraspetoja näkemään, mutta kesän aikana pienenevät lintupoikueet ja rannasta löytyvät epämääräiset höyhenkasat paljastavat, mikä lintuja verottaa.

Lainaloukkuja mökkirannoille

– Puutikkalan mökkiläinen viritti loukun kalanperkuupaikalle, jossa supi vieraili. Kesän aikana loukkuun jäi 13 supia, Jari Salminen kertoo.

Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja on kotoisin Kukkian maisemista ja viettänyt vapaa-aikaansa 30 vuoden ajan Puutikkalassa. Riistanhoitoyhdistys on reagoinut minkkien ja supien lisääntymiseen hankkimalla lainaloukkuja. Niitä voidaan toimittaa myös kesäasukkaille.

Minkkejä pyydetään heti tappavilla loukuilla, jonka voi jättää rannalle viikoksi. Elävänä pyytävällä supiloukulla sen sijaan on käytävä päivittäin tai sitä voidaan valvoa riistakameralla. Kun saalista tulee, riistanhoitoyhdistys lähettää lähistöltä metsästäjän lopettamaan eläimen.

Myös Kukkian suojeluyhdistys on hankkinut loukkuja ja luonut metsästäjien kanssa verkoston, jolta saa ohjeita vieraspetopyyntiin ja apua supien lopettamiseen. Yhteyshenkilöiden puhelinnumerot löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.

Muutaman kympin hintaisia minkkiloukkuja voi hankkia myös itselleen eräliikkeistä sekä Motonetin ja Puuilon kaltaisista myymälöistä.

Kevät parasta aikaa vieraspetopyyntiin

Vieraspetoja saa metsästää ilman metsästyskorttia ja ympäri vuoden. Parasta aikaa minkki- ja supipyyntiin on kevät.

Heti tappava minkkiloukku muistuttaa suurta rotanloukkua. Pyydyksen perälle laitetaan syötiksi kalaa.

– Keväällä sää on vielä viileä ja syötit säilyvät hyvänä viikonkin, Jari Salminen sanoo.

Pyydys kannattaa laittaa kovalle maalle minkkien kulkureitille, esimerkiksi laiturin alle.

– Minkit eivät mielellään kulje esteiden yli.

Minkit menevät loukkuihin rohkeammin, jos niissä on minkin hajua. Siksi pyydyksiä ei kannata pestä. Salminen päin vastoin hieroo niihin eläimen hajua.

– Loukut ovat turvallisia, sillä kissat tai muut eläimet eivät niiden aukoista mahdu.

Loukkuun jääneet minkit haudataan riittävän syvälle maahan, jotta muut eläimet eivät pääse tonkimaan raatoja.

Minkki ja supikoira verottavat etenkin vesirajassa ja maassa pesiviä lintuja. Vieraspedot lisääntyvät, koska niillä ei ole riittävästi luonnollisia vihollisia, jotka säätelisivät niiden kantoja. Sydän-Hämeessä niitä saalistaa lähinnä ilves.

– Kun pantailvekset jäävät pyörimään pienelle alueelle, niiden on havaittu kyttäävän supin pesällä, Jari Salminen kertoo.
 

Minkki

• 30-45 senttimetriä pitkä musta tai vaaleanruskea pitkähäntäinen näätäeläin.
• Pohjois-Amerikasta turkiseläimeksi tuotu, luontoon karannut vieraslaji.
• Pesii kivikoissa ja onkaloissa.
• Saalistaa rannoilla lintuja, niiden poikasia ja munia, kaloja, sammakoita ja myyriä.

Supikoira

• 65-100 senttimetriä pitkä, tuuheakarvainen koiraeläin.
• Istutettiin luontoon turkiseläimiksi Venäjällä, josta vieraslaji on levinnyt Suomeen.
• Pesii ketun- ja mäyränkoloissa sekä latojen ja autiotalojen alla.
• Saalistaa sorsa- ja metsäkanalintuja, myyriä, hiiriä ja sammakoita.

Vieraspetopyynnin yhteyshenkilöt Kukkialla

• Haltia, Holja, Luopioinen: Mikko Ahola p. 040 558 4052
• Rautajärven alue / Kantolan metsästäjät: Juho Tähkänen p. 050 435 1388
• Puutikkala / Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistys, Jari Salminen p. 0400 253 114
• Kuohijoen ja Padankosken suunta / Kuohijoen Eräpojat: Jouni Ali-Kippari p. 0400 343 768

Tommi Liljedahl